Thomas Lilja investoi 7.5 miljoonaa kruunua uuteen kasvihuonevalaistukseen tomaatinviljelyään varten. Mutta ennätyskorkeat sähkön hinnat pakottavat hänet hylkäämään sen. 30 tonnia tomaatteja menee hukkaan ja nyt hän luopuu unelmasta kasvaa ympärivuotisesti. "Se on lasku, joka meidän on maksettava pitkäaikaisesta huonosta energiapolitiikasta", hän sanoo TN:lle.
– Puolet sadosta on nyt kuihtunut. Talviviljely on tälle yritykselle suljettu luku, koska en näe mitään parannusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se on lasku, joka meidän on maksettava pitkäaikaisesta huonosta energiapolitiikasta Ruotsissa, sanoo Thomas Lilja, Elleholmin Blekingen tomaattitilan toimitusjohtaja.
Viime keväänä hän asensi kasvihuoneisiinsa 1,600 XNUMX erikoisvaloa voidakseen kasvattaa tomaatteja ympäri vuoden. Ajatuksena oli kasvattaa yrityksen liikevaihtoa ja samalla tyydyttää kasvavaa määrää kuluttajia, jotka haluavat syödä ruotsalaista ruokaa ympäri vuoden.
– Meille kasvihuoneyrityksenä on myös etu, että voimme tarjota useammalle ihmiselle ympärivuotista työtä. Kun voimme tarjota töitä vain 8-10 kuukautta vuodessa, on joskus vaikea saada työvoimaa takaisin.
”Olen sijoittanut tähän valaistukseen 7.5 miljoonaa, joten se on iso investointi. Mutta sitten se osoittautui paskaksi"
Thomas Lilja näki investoinnin myös osana Ruotsin uutta elintarvikestrategiaa, jonka tavoitteena on lisätä elintarvikeomavaraisuusastetta. Lisääntynyt tuotanto loisi lisää työpaikkoja ja lisää verotuloja, mutta sen sijaan se on menossa väärään suuntaan.
– Olen sijoittanut tähän valaistukseen 7.5 miljoonaa, joten se on iso investointi. Mutta sitten siitä tuli paskaa. 2021 ei ole hyvä vuosi – se on paska tulos. Neljäs vuosineljännes oli katastrofi. Se ei mennyt ollenkaan niin kuin olin kuvitellut.
Työntekijöiden piti lähteä
Joulukuussa hänen sähkön hintansa oli noin kaksi kruunua/kWh, kun se vuotta aiemmin oli 35–40 öreä. Hän odotti joulukuussa 100,000 XNUMX kruunun sähkölaskua, mutta sen sijaan se laskeutui puoleen miljoonaan kruunuun.
– Niiden 15 vuoden aikana, jotka olen johtanut tätä yritystä, sähkön hintamme on ollut 35-40 öreä/kWh. Kun se saavutti yli kolme kruunua, sammutin puolet valaistusta viljelystä, mikä johti siihen, että kasvit löivät ja kuolivat.
”Niiden 15 vuoden aikana, jotka olen johtanut tätä yritystä, sähkön hintamme on ollut 35-40 öreä/kWh. Kun se saavutti yli kolmen kruunun, sammutin puolet valaistusta viljelystä, mikä johti siihen, että kasvit löivät ja kuolivat." Näin sanoo tomaatinviljelijä Thomas Lilja.
Elleholmin tomaatinviljelylle tämä tarkoittaa paluuta edelliseen viljelykiertoon, joka alkaa istutuksella tammikuussa ja päättyy marraskuussa, mutta se tarkoittaa myös sitä, että kolme seitsemästä työntekijästä joutui jättämään yrityksen.
– Lyhyellä aikavälillä tämä on todellinen isku, mutta pitkällä tähtäimellä se ei merkitse paljon. Voimme kasvaa ilman valaistusta kuten ennenkin, mutta investointi on reppu, jota kannamme mukanamme vielä pitkään. Emme koskaan saa siitä täyttä vaikutusta irti ja se tuntuu happamalta.
Huono luottamus energiapolitiikkaan
Svenskt Näringslivin tammikuun yrityspaneeli, johon vastasi 1,428 XNUMX yritystä, osoittaa, että luottamus energiapolitiikkaan on viime aikoina heikentynyt.
Kysymykseen, kuinka paljon yrittäjät luottavat siihen, että nykyisellä energiapolitiikalla pystytään vastaamaan tulevaan sähkön kysyntään, 33 prosenttia vastasi marraskuussa "ei luota ollenkaan". Tammikuussa luku oli noussut 41 prosenttiin. Yhteensä nyt lähes kahdeksan kymmenestä luottaa "melko vähän" tai "ei ollenkaan".
Thomas Lilja on yksi niistä yrittäjistä, joilla on synkkä näkemys maan tulevasta sähköntoimituksesta. Hän kritisoi muun muassa poliitikkoja, jotka sanovat, että tuulivoima ratkaisee sähköpulan.
– Nykyaikainen korkean teknologian yhteiskunta tarvitsee sähköä koko ajan, ei vain tuulella. Jos meillä ei ole tarpeeksi sähköä, joudumme yhä useammin tekemään osittaisia sähkökatkoja, kuten esimerkiksi Texasissa ja Kaliforniassa.
"Pitäisikö kaikkien muuttaa Norrlandiin vain siksi, että siellä sähkö on halvempaa?"
Hän haluaisi, että hallitus luopuisi sähkövyöhykkeistä, tarkistaisi sähköveroa lyhyellä aikavälillä ja alkaisi suunnitella ennustettavaa sähköntuotantoa Etelä-Ruotsissa.
– Tällä hetkellä rakennamme maassa erilaisissa kilpailuolosuhteissa. Pitäisikö kaikkien muuttaa Norrlandiin vain siksi, että siellä sähkö on halvempaa? Jos olisin paikallinen poliitikko Etelä-Ruotsissa tänään, olisin kauhuissani, koska investointeja ja perustamista lykätään, kun sähköä ei ole.
Lähde: https://www.tn.se