Iskra ja kaali
Berestyen kasvihuonekompleksi, yksi Brestin alueen parhaista yrityksistä, on ottanut vastaan työväkeä jo viiden vuoden ajan. Kypsymisen ja sadonkorjuun keskellä pojista tulee hyvä apu. Katsomatta ylös vihannesten kitkemisestä he kertoivat, kuinka paljon ansaitsisivat ja mihin he käyttäisivät ensimmäiset rahat.
Tänä kesänä Brestin alueella maatalousjärjestö suunnittelee työllistävänsä noin 250 lasta. Työnantajia ovat OJSC Ostromechevo, OJSC Agro-Sad Rassvet, OJSC Brest Agrarian, SGC Zapadny, valtion metsälaitos Brest Forestry, OJSC Komarovka. Valko-Venäjän tasavallan nuorisoliiton Brestin aluekomitean ensimmäisen sihteerin Lilia Pulyashkon mukaan halukkaat alkoivat ilmoittautua opiskelijajoukkueisiin talvella:
– Pyrimme tyydyttämään kaikki hakemukset, varsinkin kun vapaita paikkoja on riittävästi. Varsinkin täällä, Berestyessä, on aina työtä. Huomaamme, että kaverit ovat kiinnostuneita seuraamaan vihannesten kasvua, ja tietysti heillä on käsi tässä.
Yli puolet PM Masherovin mukaan nimetyn Iskra-opiskelijaprikaatin taistelijoista ei työskentele kasvihuoneessa ensimmäistä kertaa, joten he tuntevat paitsi toisiaan myös kentän. Prikaatikeskuri Roman Pikalyuk, mentori ja inspiroija, panee merkille nuorten työntekijöiden menestyksen:
– Kaverit työskentelevät vähäisestä kokemuksestaan huolimatta vakituisten työntekijöiden kanssa: parissa tunnissa he ylittivät normin leikkaamalla 1200 kiloa kaalia. Palkinnamme vastuullisimpia ja laadukkaasti tehtäviä suorittavia, emme huolimattomasti.
Bonusten maininnassa vain minä piristän: kaverit myöntävät, että rahalla ei ole heille erityistä roolia. Vaikka 18 päivässä saat noin 300 ruplaa. Esimerkiksi Yamnon kylästä kotoisin oleva kymmenesluokkalainen Dima paljasti salaisuuden, että hän aikoi käyttää ansaitun reservin lahjaksi luokkatoverilleen Ulianalle Telmista, joka, kuten keskustelun aikana kävi ilmi, myös työskentelee Iskrassa.
"Täällä on hauskaa, ja aika kuluu huomaamatta", Dima vastaa mielellään kysymyksiin.
– Älä riidellä töissä? Kysyn Ulyanalta ja Dimalta.
He pudistelevat päätään, vaikka muut kaverit myöntävät, että riidat syntyvät vain kilpailuhetkellä. Arina Andriyuk sanoo, että he, kuten stahanovit, yrittävät tehdä enemmän – tulee olemaan jotain kehumista. Esimerkiksi kymmenesluokkalainen David Kaluga on ylpeä siitä, että hän ansaitsi viime vuonna itselleen matkan Pietariin. Nyt hänen tavoitteenaan on päästä PM Masherovin mukaan nimettyyn Brestin alueelliseen lyseumiin. David on jo läpäissyt kokeensa ja odottaa tuloksia. Erotessaan hän toivotti hänelle onnea, johon hakija vastasi:
– Älä toivo onnea, vaan menestystä.
Opiskelijan reilu huomautus sai minut ajattelemaan. Mutta se on totta, sillä ei ole väliä oletko onnekas vai ei, kun työskentelet hyvällä omallatunnolla. Silloin saavutettu menestys on vielä arvokkaampaa.
Vera Bortnik, Berestye TC:n ideologisen työn asiantuntija, kutsuu tyyppejä koviksi työntekijöiksi:
– Kesän opiskelijajoukkueet ovat meille pelkkä pelastus. Päähenkilöstö työskentelee jo yötä päivää, ja vihannesten kunnon seuraaminen on erittäin tärkeää. Yli vuoden vuorovaikutuksessa Valko-Venäjän tasavaltalaisen nuorisoliiton kanssa näemme kumpi lapsista on ahkerampi, kuka selviytyy nopeammin ja kenen tarvitsee vain palvella vuoroaan. Tämä tietysti vaikuttaa laatuun. Myös opiskelijaprikaatin komentajalla on rooli: kun kapteeni kääntyy, niin laiva purjehtii. Iskrassa tässä ei ole ongelmia – vallitsee täydellinen keskinäinen ymmärrys. Työkasvatus on tärkeää: se on vapaa-ajan järjestämistä, negatiivisten ajatusten häiriön poistamista, vempaimia, perehtymistä aikuisten elämään sen vaikeuksineen ja tietysti vastuuta.