Kansallisen elintarviketurvan varmistamiseksi Kiina toteuttaa yhä enemmän vertikaalista viljelyä, jossa viljellään pystyrakenteissa vesiviljelyä. Tämä menetelmä tarjoaa korkeamman tuoton ja on vähemmän resurssiintensiivinen, mutta on tällä hetkellä kallis. YK:n Maailman elintarvikeohjelman mukaan maatalousmaan keskiarvo henkeä kohti on laskenut 0.45 hehtaarista vuonna 1961 0.21 hehtaariin vuonna 2016. Tämä laskee edelleen maailman väestön kasvaessa, jonka ennustetaan nousevan 9 miljardiin vuoteen 2037 mennessä. 9. Kiina, jolla on vain 6.6 % maailman peltoalasta ja XNUMX % maailman makean veden varoista, kohtaa merkittäviä haasteita väestönsä ruokkimisessa.
Kiina aloitti vertikaalisen viljelyn kehittämisen 1990-luvun lopulla, ja tällä hetkellä maassa on noin 250 vertikaalista viljelyä harjoittavaa maatalousyritystä, ja satoja hankkeita on tulossa. Asiantuntijoiden mukaan vertikaalisella viljelyllä on monia etuja. Ensinnäkin se tarjoaa korkean tuoton. ”Perinteisillä tiloilla satoa korjataan kerran tai kahdesti vuodessa. Pystytiloilla teemme sen joka kuukausi: valvotussa ympäristössä vihannekset kypsyvät 28-30 päivässä”, sanoo Wei Linlin, pekingilaisen AgriGarden-yrityksen toiminnanjohtaja. Hän korosti myös, että vertikaaliset maatilat vähentävät merkittävästi maataloustuotteiden kuljetuskustannuksia, koska ne voidaan rakentaa suoraan kaupunkeihin lähellä kuluttajaa. Esimerkiksi yksi AgriGardenin lupaavista projekteista on pystysuorien tilojen rakentaminen Pekingin metroasemille, joissa tuoreimmat vihannekset voidaan myydä heti.
Kaupunkien vertikaalisen viljelyn näkymiä tukee myös amerikkalainen ekologi ja tämän lähestymistavan puolestapuhuja Dixon Despommier. Hänen ennusteensa mukaan vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa, mikä tekee ruuan kasvattamisesta paikan päällä erittäin tärkeää. Hän uskoo, että 30-kerroksinen pystysuora maatila voisi tuottaa saman määrän ruokaa kuin 1,000 hehtaarin perinteinen maatila.
Kiinan investoinnit vertikaaliseen viljelyyn tähtäävät elintarviketuotannon lisäämiseen ja resurssien käytön vähentämiseen, mikä on ratkaisevan tärkeää maan suuren väestön ruokkimisen kannalta rajallisilla resursseilla. Vertikaalisella viljelyllä on potentiaalia mullistaa maatalousteollisuutta, ja kun maailman väestö jatkaa kasvuaan ja kaupungistumistaan, tämän lähestymistavan omaksuminen saattaa tulla yhä tärkeämmäksi elintarviketurvan varmistamiseksi.