Maalta pöytään -strategiassa Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 25 % EU:n maatalousmaasta on luomuviljelyssä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on tärkeä osa Euroopan vihreää sopimusta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien luonnonmukaisten lajikkeiden kehittämistä ja levittämistä, ja EU:n rahoittama LIVESEED-projekti (parantaa luonnonmukaisen maatalouden suorituskykyä tehostamalla luomusiementen ja kasvinjalostustoimia kaikkialla Euroopassa) pyrkii tukemaan tätä puuttumalla luonnonmukaisten siementen saatavuuteen. ja laatua useista eri näkökulmista, markkinanäkökohdista sääntelyyn. Vuonna 2017 käynnistetty hanke kokosi yhteen 48 organisaatiota 18 Euroopan maasta, mukaan lukien kasvintutkijat, kasvinjalostajat, siementen tuottajat, luomuyhdistykset ja jälleenmyyjät.
Uudet lähestymistavat
Yksi mukana olevista tutkijoista on Hollannin De Beersche Hoeven kasvitieteilijä Edwin Nuijten, joka johti osaa työsuunnitelmasta, joka keskittyi siihen, miten erilaiset jalostusmenetelmät voivat tukea ja vahvistaa toisiaan. "Jalostuksessa ei ole kyse vain parhaan kasvin tuottamisesta parhaalle peltolle, vaan se on myös prosessi, jossa on otettava huomioon myös sosiaaliset näkökohdat", hän sanoo. LIVESEEDin tavoitteena oli yhdistää eri kasvinjalostusmenetelmien parhaat elementit.
Konsortio tunnisti neljä erityistä lähestymistapaa, joita kutsutaan ekosysteemipohjaisiksi, yhteisöpohjaisiksi, piirteisiin perustuviksi ja yrityspohjaisiksi. Ekosysteemipohjaiset lähestymistavat tutkivat, kuinka viljelykasvi on vuorovaikutuksessa ympäröivän ympäristön kanssa ja voi vaikuttaa siihen. Yhteisöpohjaisilla lähestymistavoilla on vahva yhteys jalostajan ja viljelijöiden välillä, ja niille pyritään maksimoimaan yhteiskunnallinen arvo. Ominaisuuksiin perustuvat lähestymistavat tavoittelevat laajempia yhteiskunnallisia etuja parantamalla tiettyjä ominaisuuksia, kuten lisäämällä välttämättömien vitamiinien pitoisuutta viljelykasveissa, kun taas yrityskohtaisilla lähestymistavoilla pyritään maksimoimaan voitto ja minimoimaan kustannukset. "Nämä kaikki ovat arvovetoisia, mutta niiden arvot ovat erilaisia", Nuijten lisää. "Tämä ei tarkoita sitä, että jotkut arvot olisivat parempia kuin toiset, vaan kysymme, kuinka voimme yhdistää ne niin, että ne vahvistavat toisiaan ja parantavat ekologista ja sosiaalista kestävyyttä."
Tietoalusta
Konsortio keräsi tietoa jalostustekniikoista ja julkaisi useita tutkimuspapereita. Yli 800:aa luomuviljelijää kuultiin kasvinjalostukseen ja siemenmarkkinoihin liittyvistä eri näkökohdista, ja LIVESEED osallistui Luomutilojen tietämysfoorumin laajentamiseen näille teemoille omistetun osion avulla. LIVESEED-projektissa kehitettiin myös EU-tason reititintietokanta, jonka avulla siementoimittajat voivat syöttää tarjouksia muihin kansallisiin tietokantoihin yhdellä merkinnällä.
Ryhmä työskentelee nyt havaintojensa toteuttamiseksi ja laatii suuntaviivoja yhdistetyn jalostuksen toteuttamiseksi. Tilanne on akuutti, sillä uusien viljelykasvilajikkeiden kehittäminen on hidasta prosessia ja jalostajien on toimittava nyt varautuakseen tulevaisuuden maatalouden haasteisiin, kuten torjunta-aineiden käytön tiukentumiseen ja muuttuvaan ilmastoon. Lisäksi Nuijten huomauttaa, että maanviljelijöitä ja kuluttajia uhkaavat toimintahäiriöt kasvinjalostus- ja siemenmarkkinoilla. ”Kun tarkastellaan perinteistä jalostusta, kaksi tai kolme yritystä hallitsee kunkin hedelmän ja vihanneksen markkinoita. Jos yksi yritys lopettaa jalostusohjelmansa, viljelijät ovat täysin riippuvaisia toisesta.
"Edes perinteisessä maataloudessa tilanne ei ole kestävä", hän selittää. ”Luomusiemen- ja kasvinjalostus voi tarjota mahdollisuuden pohtia kestävämpiä jalostusmenetelmiä. Meidän on kehitettävä paljon lisää uusia vaihtoehtoja, joten tämä resurssi on hyödyllinen kaikille viljelijöille”, Nuijten sanoo. ”Usein sanotaan, että luomuruoka on liian kallista, mutta voisi sanoa, että perinteinen ruoka on liian halpaa – ota piilokustannukset huomioon, niin syntyy erilainen kuva.”