Sisäviljely, joka tunnetaan myös nimellä vertikaalinen viljely, on viime aikoina noussut otsikoihin yhtenä nopeimmin kasvavista AgroTech-sektoreista. Crunchbasen mukaan vuonna 2022 vertikaaliset maatilat saivat neljä viidestä suurimmasta AgroTech-startup-sijoituksesta. Vuoden 2022 eniten rahoitetuista sisäviljelyalan startupeista olivat Plenty, Gotham Greens, Soli Organic, Source.ag ja ioCrops. Sisäviljelyssä on kuitenkin edelleen haasteita – tällä hetkellä näissä tiloissa voidaan kasvattaa vain muutamia kasveja.
Crunchbasen tiedot osoittavat, että vuosi 2022 oli paras vuosi sisäviljelylle riskipääomasijoitusten kannalta. Sisäviljelyn ongelma on kuitenkin se, että se rajoittuu vain muutamiin viljelykasveihin, kuten salaattiin, pinaattiin ja herkkiin yrtteihin. Vehnää, maissia, soijaa ja muita viljelykasveja, jotka muodostavat suurimman osan ruokatarjonnastamme, ei tällä hetkellä kasvateta näissä tiloissa. "Haasteena on, että vain muutamia kasveja voidaan kasvattaa sisätiloissa", sanoo Matt Ryan, Soli Organicin toimitusjohtaja. Hänen mukaansa se on paljon kalliimpaa, ja jatkossakin viljellään paljon pelloilla.
Näistä haasteista huolimatta sisäviljelyllä on potentiaalia mullistaa maatalouden. Kun viljellään kasveja valvotussa ympäristössä, sisäviljely eliminoi torjunta-aineiden, rikkakasvien torjunta-aineiden ja muiden haitallisten kemikaalien tarpeen, joita tavallisesti käytetään perinteisessä maataloudessa. Lisäksi sisäviljely voi vähentää merkittävästi veden käyttöä ja maan tarvetta, mikä tekee siitä ihanteellisen ratkaisun kaupunkialueille, joilla on rajoitetusti tilaa.
Tekniikka ja avoimet kentät: maatalouden haasteita ja mahdollisuuksia
Maatalous on yksi maailmantalouden tärkeimmistä sektoreista, joka tarjoaa ruokaa ja raaka-aineita kasvavalle väestölle. Viljelijät ja agronomit kohtaavat monia haasteita, mukaan lukien ilmastonmuutos, maaperän huononeminen sekä tuholaiset ja taudit. Teknologia on viime vuosina noussut tehokkaaksi välineeksi lisätä maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä. Kaikki maatilat eivät kuitenkaan voi hyötyä näistä ennakkomaksuista tasavertaisesti.
Suuret tilat, jotka kasvattavat viljelykasveja, kuten maissia ja soijapapuja, jotka kattavat suurimman osan peltoalasta ja ottavat nopeasti käyttöön uusia tekniikoita, ovat yleensä etulyöntiasemassa pienempiin tiloihin verrattuna. Jotkut parhaista jalostusorganisaatioista keskittyvät yksinomaan näihin viljelykasveihin niiden kannattavuuden vuoksi. Jacqueline Heard, torjunta-aineita valmistavan startupin Enko Chemin toimitusjohtaja, sanoo: ”Jotkut parhaista jalostusorganisaatioista eivät välitä edes vähäisistä sadoista. He keskittyvät vain maissiin ja soijapapuihin, koska he voivat ansaita paljon rahaa."
Toinen haaste on, että teknologiat, kuten robotit ja tekoäly, ovat voimakkaasti riippuvaisia pilvipalveluista. Monilta tiloilta puuttuu kuitenkin laajakaistayhteys tai niiden yhteys on liian heikko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin 20 % maatiloista kohtaa tämän ongelman. Tekoäly ja ennakoiva analytiikka ovat kuitenkin tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeitä avomaatiloilla, vaikka ne eivät tällä hetkellä ole käytettävissä infrastruktuurin rajoitusten vuoksi.
Historialliset keskiarvot eivät ole enää tarkkoja sadon arvioinnissa, etenkään ilmastonmuutoksen vuoksi. Startupit, jotka kehittävät teknologioita avomaatiloihin, ovat siksi yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi Enko Chem valmistaa torjunta-aineita ja rikkakasvien torjunta-aineita, jotka eivät vahingoita kasveja tai vesivaroja. Crunchbasen mukaan yritys keräsi 10 miljoonaa dollaria C-sarjan rahoituskierroksella tammikuussa. Inari, siemengenomieditointiyritys, pyrkii lisäämään sadon sietokykyä ja satoa vähentäen samalla vedenkulutusta. Yhtiö väittää, että se voi lisätä soijapapujen satoa 20 prosenttia ja maissin satoa 10 prosenttia käyttämällä 40 prosenttia vähemmän vettä.