Vetyä pidetään tärkeänä vaihtoehtona kasvihuoneviljelyn energiasiirtymän toteuttamisessa. Mutta muutos ei ollut yksi-kaksi-kolme. Mikä on tämänhetkinen tilanne ja mikä on vedyn tulevaisuus tällä alalla?
Kasvihuoneviljely Hollanti ja johtava puutarha- ja raaka-aineteollisuus tekevät yhteistyötä luodakseen vauhtia vedyn käytölle kasvihuoneviljelyssä. Alueilta ja klustereilta on kerätty lupaavia ideoita ja pilottiprojektit ovat lapsenkengissään.
”Vedyn tuottamiseksi kannattavaksi ja siirtymisen nopeuttamiseksi meidän on innostattava viljelijöitä. Meidän on osoitettava, että on olemassa liiketoimintaa. Luomme yhdessä suunnitelman vedyn käytöstä puutarhaviljelyssä. Ja jos pystymme skaalaamaan, kustannukset luonnollisesti laskevat, sanoo Anneke van de Kamp puutarhan ja raaka-aineiden johtavalta sektorilta.
Vedyn mahdollisuudet soluttautuivat myös Haagiin poliittisesti. Koalitiosopimuksessa todetaan, että kasvihuoneviljelyllä on potentiaalia nousta edelläkävijäksi korkealaatuisten tuotteiden energiatehokkaassa ja kiertotuotannossa. Samalla hallitus väittää, että ala on edelleen liian riippuvainen maakaasusta. Geotermisen energian, biomassan, jälkilämmön ja sähköistyksen lisäksi ratkaisuna mainitaan vety.
Haluamme näyttää valmistajille, että vedyllä on todella liiketoimintaa.
ANNEKE VAN DE KAMP JOHTAVASTA PUUTARHA- JA RAAKA-AINEALASTA
"Varsinkin puutarhaklustereissa, joissa geoterminen tai jälkilämpö ei ole mahdollista, vety voisi olla kiinnostava. Ajattele Pohjois-Limburgin alueita”, Van de Kamp sanoo.
Vedyn potentiaali näkyy myös Euroopan tasolla. Syyskuun puolivälissä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti vetypankin perustamisesta. Summa tässä pankissa on 3 miljardia euroa. Van de Kampin mukaan tämä on hyvä liike. ”Tämä pankki lisää vedyn kannattavuutta puutarhataloudessa. Loppujen lopuksi vetyä on kehitettävä laajemmassa mittakaavassa kuin vain Alankomaissa.
Suuri puute todennäköisyys
Van de Kamp huomauttaa, että jokainen sektori haluaa olla kestävämpi tulevina vuosina. Tämä lisää vedyn painetta. "On niin monia aloitteita, jotka riippuvat vedystä. Mahdollisuus pulaan on suuri. On hyvä, että Bryssel on tietoinen tästä. Ja vaikka vetyyn siirtyminen maksaa käytännössä yli 3 miljardia euroa, Van de Kamp huomauttaa, että tämä on merkki hyvistä uutisista. aikeita.
Van de Kampin mielestä Euroopan unionin tavoite tuottaa noin 10 miljoonaa tonnia puhdasta vetyä vuoteen 2030 mennessä on kuitenkin jokseenkin kunnianhimoinen. ”Jos saamme ainakin puolet tästä käytäntöön, voimme olla jo erittäin tyytyväisiä. Joka tapauksessa nämä tavoitteet johtavat mittakaavan kasvuun, ja tämä on se, mitä meidän on pidettävä kustannusten kurissa."
Van de Kampin mukaan kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ei ole helppoa. Vedyn toimittamiseksi kuluttajille tarvitaan merkittävää infrastruktuuria. Myös lisenssiprosessia on mukautettava. ”Tämä vaatii hyvää koordinaatiota. Yksittäinen tuottaja ei voi järjestää tätä. Siksi on tärkeää, että geotermisen energian tapaan tällaisia hankkeita toteutetaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Tuodaan osaamista alalle
Van de Kampin mukaan on myös tärkeää tuoda olemassa oleva tieto ja teknologia teollisuudelle vedyn soveltamiseksi. ”Yrittäjät voivat inspiroida toisiaan ja näyttää, mikä on mahdollista. Hollannin kasvihuonepuutarhayrityksenä ja johtavana puutarha- ja raaka-aineteollisuudessa meillä on myös oma roolimme tässä.”
Vedyn käytöstä ei tiedetä mitään, Van de Kamp korostaa. 'Olemme tutkineet tätä vuosia. Tuotanto- ja soveltamistekniikka on jo pitkälti olemassa. Kiire on nyt vain suurempi kuin monta vuotta sitten.
Toinen epäselvä asia on lisenssiprosessi. Mutta kuten geotermisen energian tapauksessa, sen odotetaan olevan monimutkainen prosessi. ”Siksi yksi tulevien vuosien prioriteeteista on myös saada lisää selvyyttä tästä prosessista. Yrittäjät tarvitsevat tätä miettiäkseen tarkkaan, haluavatko ja voivatko he ottaa tämän askeleen, Van de Kamp sanoo.
Vety ei ole ihanteellinen ratkaisu jokaiseen kasvihuoneeseen. ”Kasvihuoneviljelyllä on se ylellisyys, että sillä on monia kestäviä vaihtoehtoja. Ja nämä valinnat vaihtelevat myös alueittain. Tietyillä alueilla geoterminen energia tai jälkilämpö voi olla paras ratkaisu”, Van de Kamp sanoo.